Sochii qaamaa booda dhukkubbii maashaalee maaltu fida?

 Sochii qaamaa booda dhukkubbii maashaalee maaltu fida?

Jiim deemtee ulfaatina kaaftee guyyaa itti aanutti dhukkubbiin maashaa cimaa si mudatee beektaa? Sababni isaa maali? Wal'aansi isaa maali?

Eenyuutu yeroo tokkotti dhukkubbii maashaatiin hin rakkanne? Dhugaan jiru garuu dhukkubbiin qaamaa yeroo baayyee sochii qaamaa erga goonee guyyoota muraasa booda mul'atu kun mala ittisa qaama keenyaa malee homaa miti.

Dhukkubbii maashaa harkifate (DOMS) jedhamuunis kan beekamu, Barreessaan Olaanaa Kolleejjii Ogeessota Fiiziyooteraapistoota Hawaasa Maadriid Joozee Saantoos, marsariitii Ispeen CuídatePlus jedhamuuf akka ibsanitti, dhukkubni dhukkubbii kun "cimina maashaa dhabuudhaan (hanga 10-12%), shaakala eccentric cimina guddaa qabu erga raawwatanii booda, fi maashaalee baayyee adda ta'an keessatti, adda durummaan itti gaafatamummaa sochii qaamaa kan akka gastrocnemius ykn quadriceps".

Santos akkasumas "maashaa kana maaykirooskooppii jalatti ilaaluu yoo dandeenye sadarkaa qoloo tishuu walqabsiisaa maashaalee wantoota dhukkubbii fudhatan kakaasan gadhiisan irratti madaa xixiqqoo argina" jechuun akeeka.

Dhukkubbiin maashaa dhukkubbii maashaa irraa dhufu yeroo baayyee guyyoota 5-7 kan turu yoo ta'u - ciminni isaa olka'aan sochii qaamaa booda guyyoota 1-3 booda kan uumamudha - kanaafidha guyyaa lammaffaa sochii qaamaa irratti dhukkubbiin maashaa caalaatti kan nutti dhaga'amu.

Madaan maashaalee maaliif uuma?

Dhukkubbiin maashaalee harkifachuun jalqabu atileetota muuxannoo qabaniifi haaraa ta’an kan miidhu yoo ta’u, sochiin qaamaa raawwatamu hamma cimaa ta’e hammi dhukkubbichaa ni guddata.

Sababoota dhukkubbii maashaalee yoo ilaalle, wanti tokko qofa osoo hin taane, wantootni bifa isaa irratti dhiibbaa geessisan hedduutu jiru.

Yaadonni sochii qaamaa booda dhukkubbii maashaalee ibsuu danda’an kanneen armaan gadiiti:

Tiyoorii makaanikaa: Kun yaada yeroo ammaa bal’inaan fudhatama qabuu fi sochii qaamaa booda maashaalee keessatti madaa maaykirooskoopii (micro-tears) ilaaluu irratti hundaa’a. Bakkeewwan dhukkubbii kanaan baay’ee miidhaman lafee maashaalee fi tendons naannoo lafee sanaati.

Tiyoorii ho’aa: Ho’i maashaa keessaa dabaluu isaatiin du’a seelii kan fidu yoo ta’u, kunis maashaa keessatti caasaa hojii dhabuu fiduu danda’a, kunis dhuma narvii miira dhukkubbii fidu kakaasa. Tiyoorii kun sababa kanaa kan biraa ta’ee fudhatamuu waan danda’uuf, microtearing fibers maashaa kan dabalatudha.

Tiyoorii inflammation: Maashaan sun erga miidhaan qaamaa irra ga’eef saaxilamee booda, kuufamni wantoota meetaabolii murtaa’oo (keessattuu bradykinin, serotonin, histamine, fi potassium) inflammation miidhaan kamiyyuu fibers maashaa keessatti dhufuun walqabatee dhufuuf itti gaafatamummaa qaba, akkasumas yeroo kuufamni sadarkaa murtaa’e irra ga’u , dhuma narvii miira dhukkubbii dabarsan ni socho’u. "Wantoonni kun hundi seelii maashaa miidhaman keessatti kuufamuuf yeroo waan fudhatuuf" kun dhukkubbiin maashaa hanga sa'aatii 24 boodatti maaliif akka hin dhaga'amne ibsa.

Tiyoorii meetaabolii: Tiyoorii kun "haala oksijiinii gadi aanaa ta'e keessatti, akkuma yeroo sochii qaamaa cimaa ta'etti, meetaaboliizimiin meetaabolii oksijiiniin badhaadhe caalaa anniisaa xiqqaa kan uumu yoo ta'u, gilukoosiin gara asiidii laktik kan maashaalee keessatti kuufamuttis jijjiirama" jechuun ibsa. Dhukkubbiin kun bu'aa asiidii dabaluu (kan narviin fudhatamu) fi maashaalee keessatti microtears sababa Crystals ta'a.

Dhukkubbiin maashaalee irraa fagaachuun ni danda’amaa?

Ogeeyyiin tokko tokko dhukkubbiin maashaalee qaama adeemsa madaqsuu leenjii waan ta’eef ittifamuu hin qabu jedhu.

Ho'isaa.

Yeroo hunda sochii qaamaa gochuu.

Sochii sadarkaa giddu galeessaa irraa jalqabdee suuta suutaan cimina sochii qaamaa sanaa dabali. Sochii qaamaa gochuun gonkumaa garmalee gochuu hin qabdu. Namni hunduu daangaa mataa isaa waan qabuuf hangam akka deemuu danda'u namni hundi beekuu qaba.

Bishaan baasuu, dhangala’oo, kan akka bishaanii, aannaniifi shaayii sukkaara hin qabne dhuguudhaan.

Shaakala diriirsuu dhuma walgahii irratti, kunis akkuma ho’isuu barbaachisaa dha. Dirqisiisuun dhukkubbii maashaalee akka hin dhorkine, garuu akka nama irraa hir'isu mirkanaa'eera.

Masaajii, kanaaf bu’uurri saayinsii ifa ta’e waan hin jirreef, masaajii gubbaa irraa dhukkubbii maashaa atileetota tokko tokko hir’isuuf gargaaruu danda’a.