Waa'ee dhibeewwan ajaa'ibaa 7 ilmaan namaa beekan baradhu
Guddina yaalaa guddaa dhalli namaa qorannoo fi qorannoodhaan galmeesseen dhukkuboonni kumaatamaan lakkaa’aman qoratamanii sababoonni isaanii adda baafamaniiru, saayintistoonni baay’ee isaaniif yaala qopheessaniiru. Haa ta’u malee, ammas dhibeewwan baay’ee hin dhageenyee fi ajaa’ibsiisoo ta’an ni jiru.
Urgaa qurxummii fi Alice in Wonderland dhukkuboota ajaa'ibaa yoo ta'an, isaan keessaa 7 gabaasa kana keessatti gamaaggamna:
1- Alarjii bishaanii
Namoota 30 qofa akka miidhe beekamaadha, sababiin isaas alarjiin bishaanii ykn "aquagenic urticaria" baayyee xiqqaadha, garuu jiraachuun isaa Boordii Gamaaggama Yaalaatiin mirkanaa'uu isaa gabaasni networkii oduu Ameerikaa "CNN" irratti ba'e ni mul'isa.
Namoonni dhibee kanaan qabaman alarjii bishaanii waan qaban fakkaata. Yeroo baayyee umurii booda kan mul’atu yoo ta’u, yeroo baay’ee madaallii hormoonii da’umsaan dhufu irraa kan maddudha.
Fakkeenyaaf, dhimmi tokko haadha ganna 21 tokkoo fi gogaan ishee dhukkubbii fincaan waan miidhameef bishaan dhuguu ykn rooba keessa dhaabachuu hin dandeenye. Torbanitti yoo baay'ate sekondii 10f bishaan waraabuu dandeessi.
2- Siindiroomii aksentaa biyya alaa
Namoonni dhukkuba afaan alagaa qaban (foreign accent syndrome) qaban haala hin ibsamneen aksentaa adda baafamuu hin dandeenyeen dubbachaa kan of argatu yoo ta’u, namoota 60 qofatu siindiroomii kanaan qabame galmaa’eera.
Doktooronni jalqaba irratti rakkoo saayikoloojii jedhanii kan fudhatan yoo ta'u, bara 2002tti saayintistoonni Yunivarsiitii Oksifoord Ingilaanditti argaman garuu namoonni dhibee kanaan qabaman rakkoo sammuu walfakkaataa akka qaban hubataniiru, kunis jijjiirama sagalee dubbii, sagalee dubbachiiftuu dheeressuu fi wantoota sirrii hin taane biroo akka fidu hubataniiru.
Namoonni foreign accent syndrome qaban accent fudhataniin rakkachuun dirqama miti; sagalee isaanii haaraan, cimsinee yoo dubbanne, afaan ormaa miti, garuu jijjiiramni dubbii yeroo baay’ee jechoota addunyaa biroo wajjin walfakkeenya guddaa qaba.
Dhimmi jalqabaa dubartii Noorweey bara 1941tti afaan Jarmanii cimaa horattee fi irraa adda baafamte ilaallata
3- Du'a kolfaa
Duuti kolfaa, kan caalaatti “Kuru” jedhamuun beekamu, ummata gosa Fore New Giinii qofa biratti galmaa’eera. Dhukkubni kun kolfa akka tasaa dhoo'uun kan beekamu yoo ta'u, bara 1950moota keessa mata duree oduu ta'ee hakiimota addunyaa irraa dhufan hawwateera.
Doktooronni Ameerikaa fi Awustiraaliyaa dhiirotaa fi dubartoota qaamni isaanii raafamuu, boqonnaa waliin haalli isaanii kan hir’atu ta’us, ji’a tokkoo hanga sadii booda dhukkubsattoonni kun rarraa’uu fi gufachuu, dandeettii dhaabbachuu dhabuu, jabaachuu fi dandeettii dubbachuu dhabuu jalqaban walitti hidhamiinsaan osoo dhumarratti hin du’iin dura.
Dhaabbanni Biyyoolessaa Dhibee Niwurooloojikaalaa fi Istirookii Ameerikaa akka gabaasetti qorannoon namoota du'an irratti godhame akka agarsiisutti du'a qaawwa sammuu "Swiss cheese" jedhamuun beekamuun akka ta'e ibseera.
Dhuma irratti hakiimni Ameerikaa Kaarltoon Gaajduseek dhukkubni kun aadaa gandaa erga du'anii booda miseensota maatii nyaachuutiin akka daddarbu hubate. Gaafa nama nyaachuun hundee irraa buqqa'u weerarri kun xumurame. Bara 1976tti Gajdusek hojii hojjeteen badhaasa Noobeelii badhaafame.
4- Siindiroomii Aliis in Wonderland
Namoonni dhukkuba Alice in Wonderland syndrome qaban wantoota akka isaan caalaa xiqqaa ta'etti ilaalu. Haalli kun micropsia ykn lillliput sigh jedhamuunis kan beekamu yoo ta'u, dhageettii, tuquu fi hubannoo fakkii qaamaa irratti dhiibbaa uumuu danda'a.
Siindiroomiin kun dhukkuba mataa bowwoo wajjin kan walqabatu yoo ta'u, maqaa kitaaba Lewis Carroll's Alice's Adventures in Wonderland jedhuun kan moggaafame yoo ta'u, Aliis muuxannoo ajaa'ibaa hedduu kan namni maaykiroopsiyaa qabu qabaachuu danda'u waliin wal fakkaatu qabdi. Kaarol dhukkuba mataa bowwootiin qabamuusaa akka gaariitti kan galmaa’e yoo ta’u, namoonni tokko tokko rakkinni isaa hojii kana keessatti kutaalee hedduu kakaasuu akka danda’u tilmaamu.
5- Siindiroomii auto-brewery
Namni dhibee kanaan qabame kun haala hin baramne kan auto-brewery syndrome ykn gut fermentation syndrome jedhamu kan qabu yoo ta'u, nyaata kaarboohayidireetiidhaan badhaadhe erga nyaatee booda alkooliin qulqulluun (ethanol) garaacha nama sanaa keessatti akka uumamu gabaasni "Medical News Today" irratti ba'e ni mul'isa.
"Saccharomyces cerevisiae" - gosa damma - ujummoo bullaa'insa nyaataa keessatti garmalee jiraachuun adeemsa daakuun etaanoolii oomishuuf sababa guddaa ta'uun isaa hubatamuu qaba. Dhukkubni auto-brewery syndrome alkooliin dhiiga keessatti baay’achuu kan hin qabne ta’us, haalawwan tokko tokko caalaatti ciccimoo ta’uu danda’u.
Kaleen akka idileetti etaanoolii waan hojjetuuf, namoonni kaleen isaanii sirnaan hin hojjenne bifa auto-brewery syndrome, alkooliin walitti qabamee sirna keessa yeroo dheeraa turuu danda’u.
Mallattoowwan haala kanaan walqabatan keessaa muraasni garaa kaasaa, dadhabbiin yeroo dheeraa, garaa kaasaa, burjaajii, alkoolii garmalee dhuguu fi dhukkuba garaachaa aaruu kan dabalatudha.
6- Dhibee urgooftuu qurxummii
Namni tokko dhukkuba trimethylaminuria jedhamu kan afaaniin fish odor syndrome jedhamuun beekamu yeroo qabamu, dafqa, hafuura baafachuu fi fincaan isaatiin urgooftuu qaamaa fokkisaa qurxummii manca’aa ta’e yaadachiisu ni baasa.
Fish odor syndrome namni tokko urgooftuu qaamaa cimaa fi namatti hin tolle akka qabaatu kan godhu yoo ta’u, kunis fayyaa sammuu irratti dhiibbaa hamaa geessisuu danda’a. Kunis kan ta'u qaamni kompaawundii orgaanikii tiraayimeetilaamiinii jedhamu kan urgooftuu cimaa fi qurxummii fakkaatu kana uumu caccabsuu yoo dadhabedha.
Fish odor syndrome namoota jiini FMO3 keessatti jijjiirama murtaa'e qaban irratti kan mul'atu fakkaata. Jiiniin kun qaamni inzaayimoota kompaawundoota orgaanikii kanneen akka tiraayimeetilaamiinii caccabsan akka oomishuuf qajeelfama kenna.
7- Hirriba dhabuu maatii lubbuu namaa galaafatu
Hirriba dhabuun maatii lubbuu namaa galaafatu yoo ta'u, rakkoo sammuu baay'ee hin mul'anne, jeneetikiidhaan dhaalaan kan nama tokko hirriba dhabuu (hirriba dhabuu) yoo ta'u jalqaba irratti salphaa ta'uu danda'a, garuu suuta suutaan hammaataa deemuun, miidhaa qaamaa fi sammuu guddaa fida jedha Dhaabbanni Biyyaalessaa Rare Disorders in the Ameerikaa.
Hirriba dhabuu maatii lubbuu namaa galaafatu keessatti hirriba dhabuun baay'ee hamaa waan ta'eef hojii guyyaa guyyaa irratti dhiibbaa guddaa kan geessisu yoo ta'u, dhumarratti gara komaa fi sana booda du'aatti akka nama geessu gabaasni WebMD ni mul'isa.
Yoo hirriba rakkatte, hirriba dhabuu miidhaa geessisu qabaachuun kee baay’ee xiqqaadha. Ogeeyyiin akka tilmaamanitti maatii 30 guutuu Awurooppaa, Chaayinaa, Jaappaan, Awustiraaliyaa fi Ameerikaa keessatti namoota 100 qofatu jiinii dhibee kana fidu qaba.
Haalli kun kan hin dhaalamne kan hirriba dhabuu sporadic fatal insomnia (sFI) jedhamu jira, ogeeyyiin maal akka fidu hin beekan.
.jpg)
Follow Us