Fedhii nyaataa dhabuun, anorexia jedhamuunis kan beekamu, yeroo barbaadetti nama kamiyyuu mudachuu kan danda’u yoo ta’u, yeroo baay’ee haala of danda’e osoo hin taane mallattoo dhimma bu’uuraa ti. Jijjiiramni fedhii nyaataa yeroo gabaabaaf ta’u sodaachisaa ta’uu baatus, fedhii nyaataa itti fufiinsaan ykn ibsa malee dhabuun hanqina nyaataa fi dhimmoota fayyaa biroo fiduu danda’a. Fedhii nyaataa dhabuu maaltu akka fidu hubachuun yoom akka salphaatti marsaa darbuu ykn mallattoo waan hamaa ta’e murteessuuf barbaachisaa dha. Sababoota fedhii nyaataa dhabuu, maal agarsiisuu akka danda’uu fi yoom gargaarsa yaalaa barbaaduu akka qaban bal’inaan kunooti.
1. Sababoota Xiin-sammuu Fedhii Nyaataa Dhabuu
Fayyaan sammuu fi miiraa fedhii nyaataa dabalatee fayyaa qaama keenyaa irratti dhiibbaa cimaa qaba. Wantoonni xiinsammuu tokko tokko fedhii nyaachuu hirʼisuu dandaʼu, isaanis:
• Dhiphinaafi Yaaddoo: Dhiphinni yeroo dheeraa hormooniin dhiphina sammuu akka gadi lakkifamu taasisa, kunis mallattoo beela dhorkuu danda’a. Namni tokko yeroo dhiphatu garaan isaa miira gaarii dhabuun, nyaanni akka namatti hin tolle gochuu dandaʼa.
• Dhiphina sammuu: Mallattoon dhiphina sammuu beekamaan nyaata nyaachuu dabalatee sochiiwwan guyyaa guyyaa irratti fedhii dhabuudha. Dhiphinni miira namaa dadhabsiisuudhaan nyaanni akka hin hawwanne ykn akka hin gammachiifne gochuu dandaʼa.
• Gaddaa fi Miidhaa: Miidhaan miiraa tasa ykn guddaan kan akka nama jaallannu dhabuu ykn addaan bahuu, yeroodhaaf ykn yeroo dheeraaf fedhii nyaataa dhabuu fiduu danda’a.
Sababoota xiinsammuu kana furuuf yeroo baayyee ogeessa fayyaa sammuu irraa deeggarsa kan barbaadu yoo ta’u, kunis yeroon darbaa deemuun fedhii nyaataa fayya qabeessa ta’e deebisuuf gargaaruu danda’a.
2. Haala Fayyaa fi Dhukkuboota Yeroo Dheeraa
Haalli fayyaa hedduun kallattiinis ta’e al-kallattiin fedhii nyaataa akka hir’atu taasisa. Kanneen baay’inaan mul’atan keessaa muraasni:
• Infeekshinii: Infeekshiniin kan akka infuleenzaa, sombaa ykn vaayirasii garaachaa yeroo baay’ee fedhii nyaataa dhabuu fida. Humna qaamaa gara infekshinii kana loluuf kan qajeelu yoo ta’u, bullaa’insi nyaataa ariifachiisaa akka hin taane taasisa.
• Dhukkuboota Yeroo Dheeraa: Haalli akka kaansarii, dhukkuba onnee, dhukkuba kalee fi tiruu dadhabuu yeroo baayyee fedhii nyaataa jijjiirama. Dhukkuboonni kun keemistirii qaamaa kan jijjiiran yoo ta’u, mallattoo beela uumamaa qaamni namaa agarsiisu gufachiisuu danda’u.
• Rakkoo bullaa’insa nyaataa: Rakkoon garaachaa kan akka dhukkuba garaachaa aarii (IBS), dhukkuba Crohn’s disease, fi acid reflux erga nyaata nyaatanii booda garaa dhukkubbii ykn miira gaarii dhabuu fiduu danda’a, kunis namoonni nyaata nyaachuu akka hin barbaanne gochuu danda’a.
• Rakkoo Endocrine: Madaalliin hormoonii keessumaa hormoonii taayirooyidii kan ilaallatu fedhii nyaataa jeequu danda’a. Fakkeenyaaf, dhibee taayirooyidii gadi bu’uun meetaaboliizimii kan saffisiisu yoo ta’u, yeroo tokko tokko beela kan hir’isu yoo ta’u, dhukkubni sukkaaraas sababa jijjiirama sukkaara dhiigaatiin fedhii nyaataa sirrii hin taane fiduu danda’a.
Haalota kanneen keessatti, haala fayyaa bu’uuraa yaaluun fedhii nyaataa nama tokkoo deebisuuf gargaaruu danda’a.
3. Miidhaa Qorichaa
Qorichootni ajaja ogeessa fayyaatiin kennaman hedduun fedhii nyaataa dhabuu akka miidhaa cinaa tokkootti tarreessu. Qorichootni fedhii nyaataa irratti dhiibbaa geessisan kanneen akka:
• Antibaayootikii: Antibaayootikii tokko tokko garaa kaasaa fi garaa namaa jeequu kan danda’u yoo ta’u, kunis yeroodhaaf nyaata jibbuu fiduu danda’a.
• Qorichoota dhukkubbii fi farra inflammatory: Opioids fi qorichi farra inflammatory non-steroidal (NSAIDs) ujummoo garaachaa aarsuu fi nyaanni akka hin hawwanne gochuu danda’a.
• Qorichoota dhiphina sammuu fi Farra sammuu: Qorichootni haala fayyaa sammuuf kennaman fedhii nyaataa irratti dhiibbaa uumuu danda’u, kunis beela hir’isuun ykn miidhaa cinaa akka garaa kaasaa fiduudhaan.
• Qorichoota Keemooteraapii: Keemooteraapiin fedhii nyaataa dhabuu dabalatee miidhaa bullaa’insa nyaataa adda addaa akka fidu beekamaadha. Bu’aan isaa yeroo wal’aansaa guutuu fi yeroo tokko tokko booda itti fufuu danda’a.
Qorichi tokko dhimma fedhii nyaataa fiduu danda’a jettee yoo shakkite, filannoowwan biroo ta’uu danda’an ykn yaala deggersaaf hakiima kee mariisisi.
4. Dulloomuu fi Jijjiirama Fedhii Nyaataa Ga'eessota Dullooman
Namoonni akkuma umuriin isaanii dabalaa deemuun fedhiin nyaataa hir’achuun waanuma barame dha. Wantoonni dulloomuu wajjin walqabatan fedhii nyaataa irratti dhiibbaa uumuu dandaʼan:
• Meetaabolizimii Hir’isuu: Fedhiin anniisaa qaamaa umurii wajjin hir’achaa kan deemu yoo ta’u, ga’eessonni umuriin isaanii guddaa ta’e beelli isaanii xiqqaachuu danda’a.
• Miirri Mi’aa fi Urgaa’uu Hir’achuu: Miirri hir’achuun nyaata akka hin gammachiifne gochuun fedhii nyaataa irratti dhiibbaa uumuu danda’a.
• Rakkoo Ilkaan: Sababa dhimma ilkaaniin daakuun rakkachuun nyaanni gammachuu caalaa hojii manaa akka ta’etti akka itti dhaga’amu gochuu danda’a.
• Kophummaa fi Hawaasummaa irraa adda bahuu: Ga’eessonni umuriin isaanii guddaa ta’e hedduun kophummaa ykn adda baafamuu irraa kan ka’e nyaata xiqqaa nyaatu, kunis nyaatatti gammaduu isaanii hir’isuu danda’a.
Nyaata xixiqqoo soorata hedduu qabu jajjabeessuun, wantoota adda ta’an kan akka kophummaa ykn dhimma ilkaan irratti xiyyeeffachuun, ga’eessonni dullooman fedhii nyaataa fayya qabeessa akka qabaatan gargaaruu danda’a.
5. Jijjiirama Hormoonii fi Fedhii Nyaataa
Jijjiiramni hormoonii sadarkaa beela irratti dhiibbaa guddaa geessisuu danda’a, keessumaa haalawwan:
• Ulfa: Dubartoonni ulfaa tokko tokko jijjiirama hormoonii fi garaa kaasaa irraa kan ka’e nyaata tokko tokko, keessumaa yeroo ji’a sadii jalqabaa keessatti jibbiinsi isaan mudata.
• Marsaa Laguu: Fedhiin nyaataa yeroo marsaa laguu jijjiiramuu danda’a, yeroo baay’ee laguu dura dabaluu fi yeroo laguu ykn battaluma sanatti hir’achuu danda’a.
• Laguu dhaabuu: Laguu dhaabuun jijjiirama hormoonii mallattoo beelaa fi miira irratti dhiibbaa geessisu irraa kan ka’e jijjiirama fedhii nyaataa dabalatee mallattoolee adda addaa fiduu danda’a.
Jijjiiramni kun yeroo baay’ee yeroodhaaf kan ta’u ta’us, yeroowwan kanatti fedhii soorataa guutuuf nyaataa fi akkaataa jireenyaa sirreessuun gargaaraa ta’uu danda’a.
6. Rakkoo Nyaataa fi Akkaataa Nyaata Sirna Gadi
Rakkoon nyaataa kan akka anorexia nervosa fi bulimia nyaata waliin hariiroo jallaa qabaachuudhaan kan beekamudha. Namoonni haalawwan kana qaban itti yaadanii nyaata fudhachuu isaanii daangessuu ykn sababa yaaddoo ulfaatina qaamaa ykn boca qaamaa irraa kan ka’e sodaa nyaachuu qabaachuu danda’u.
Mallattoolee Rakkoo Nyaataa:
• Nyaata irraa fagaachuu ykn waa’ee nyaachuu sobuu
• Garmalee kaalorii ykn fakkii qaamaa irratti xiyyeeffachuu
• Kaalorii fudhachuu hir’isuuf sochii qaamaa dirqisiisaa irratti bobba’uu
Ogeessa fayyaa ykn gorsaa rakkoo nyaataa irratti adda ta’e irraa gargaarsa barbaaduun fayyuuf tarkaanfii barbaachisaa ta’uu danda’a.
7. Fayyadama Wantootaa fi Araada
Wantoota murtaa’an fayyadamuun fedhii nyaataa baay’ee hir’isuu danda’a. Wantoonni kunniin kanneen armaan gadii of keessatti qabatu:
• Alkoolii: Alkooliin ujummoo garaachaa aarsuu fi xuuxamuu soorata hir’isuu danda’a, kunis fedhiin nyaataa akka hir’atu taasisa.
• Wantoota nama kakaasan: Qorichootni akka amfeetaaminii fi kookeenii beela kan ukkaamsan yoo ta’u, yeroon darbaa deemuun ulfaatina qaamaa baay’ee hir’isuu fi hanqina nyaataa fiduu danda’u.
• Kaafeeniin: Kaafeeniin garmalee yoo baay’inaan fudhatame akka fedhii nyaataa ukkaamsuutti hojjechuu kan danda’u yoo ta’u, baay’inaan yoo fudhatame garaan namaa akka nama mufachiisu gochuu danda’a.
Fayyadamni wantootaa fedhii nyaataa irratti dhiibbaa kan geessisu yoo ta’e, wal’aansa araadaa ykn gorsa barbaaduun fooyya’iinsa fayyaa waliigalaatif barbaachisaa ta’uu danda’a.
8. Qabxiilee Akkaataa Jireenyaa
Filannoon akkaataa jireenyaa tokko tokkos fedhii nyaataa dhabuudhaaf gumaachuu dandaʼa. Isaan keessaa:
• Hojii ykn Naannoo Dhiphina Ol’aanaa Qabu: Namoonni hojii ykn naannoo dhiphina qabu keessa jiran nyaata dursa kennuu dhiisuu danda’u ykn dhiphina waliin walqabatee garaa kaasaan isaan mudachuu danda’a.
• Akkaataa Hirriba Gadhee: Hirriba dhabuun hormoonota beela to’atan kan akka leptin fi ghrelin jeequun fedhii nyaataa hir’isuu danda’a.
• Akkaataa Jireenya Tasgabbaa’aa: Sochii qaamaa gochuu dhabuunis beela hir’isuu danda’a. Sochii qaamaa gochuun fedhii nyaataa waan kakaasuuf, warri taaʼumsa godhan uumamaan nyaata nyaachuuf fedhii akka hin qabne itti dhagaʼamuu dandaʼa.
Amala jireenyaa fooyyessuu, kan akka sochii qaamaa yeroo hunda gochuu fi dhiphina to’achuu shaakaluun, fedhii nyaataa fayya qabeessa ta’e eeguuf gargaaruu danda’a.
Fedhii Nyaataa Dhabuudhaaf Yoom Gargaarsa Fayyaa Barbaaduu
Fedhiin nyaataa dhabuun guyyoota muraasaa ol yoo itti fufe, keessumaa yoo ulfaatina qaamaa hir’isuu, dadhabbiin ykn mallattoolee biroo wajjin yoo dhufe, yaala fayyaa argachuun gaariidha. Ogeessi eegumsa fayyaa haalawwan bu’uuraa ta’an hambisuuf qorannoo gaggeessuu danda’a ykn gara ogeessa nyaataa, kan akka ogeessa soorataa ykn ogeessa fayyaa sammuutti si erguu danda’a.
Fedhiin nyaataa dhabuun sababoota qaamaa, miiraa fi akkaataa jireenyaa adda addaa irraa kan maddu ta’uu danda’a, kunis yeroodhaaf dhiphina irraa kaasee hanga haalawwan fayyaa hamaa ta’an irraa kan ka’e ta’uu danda’a. Sababoota kana hubachuun yoom sirreeffama xixiqqoo gochuu akka qabnuu fi yoom doktora mariisisuun barbaachisaa taʼuu akka dandaʼu hubachuuf gargaaruu dandaʼa. Yaadadhaa, fedhiin nyaataa humnaa fi fayyaa eeguuf barbaachisaa ta’uu isaa, jijjiiramni guddaan amala nyaataa keessan irratti dhufu kamiyyuu qaamni keessan soorata barbaachisu akka argatu gochuuf furmaata argachuu qaba.
.jpg)
Follow Us