Qorannoon dhiheenya kana godhame akka agarsiisutti, asiraata xiqqaa, guyyaa guyyaan dhuguun, fayyaa keessan karaa barbaachisoo ta'een deeggaru danda'a. Garuu akkamitti?

Erga warri Baabiloon jalqaba asiraata waggoota kumaatamaan dura hojjetanii kaasee akka gabaasa barruu Taayim jedhamutti aadaan addunyaa maraa qorichaaf itti fayyadamaa turan.

Hippocrates Giriikota durii keessatti rakkoo sirna hargansuu yaaluuf asiraata abaaboo damma waliin makate. Awurooppaanonni bara gidduu galeessaa dha'icha irraa akka nama eegu kan amanan yoo ta'u, Chaayinoonni ammoo dhukkubbii yaaluuf asiraata ruuzii fayyadamu turan.

Qorannoowwan saayinsii hedduu booda, ogeeyyiin soorataa kan akka Erin Palinski Weed kan New Jersey maamiltoota isaaniif vinegar gorsuu isaanii dabalaa dhufeera, akkasumas faayidaa adda addaa fiduu akka danda'u kan argan yoo ta'u, miidhaa muraasa.

Weebsaayitiin Yunivarsiitii Haarvaard akka jedhutti, viiniigariin Dh.K.D. Baabiloon keessatti nyaata bilcheessuuf qofa osoo hin taane akka qoricha, qoricha nyaata ittisuu fi dhugaatii humna guddisuu fi fayyaa ta’uu guddisuuf.

Vinegar makaa asiidii aseetikii fi bishaanii adeemsa daakuun tarkaanfii lamaatiin kan hojjetamudha. Tokkoffaa, damma nyaata biqiltootaa dhangala’aa kamiyyuu kan akka fuduraalee, midhaan guutuu, boqqolloo ykn ruuzii irraa sukkaara ykn istaarjii soorata. Dhangala’aan kun dammaqee gara alkooliitti jijjiirama. Sana booda alkooliin kun oksijiinii fi baakteeriyaa Aseetoobaakteeriif saaxilamee torban ykn ji’ootaaf deebi’ee dammaqee viiniigarii uuma.

Bulchiinsi Nyaataa fi Qorichaa U.S. vinegar yoo xiqqaate asiidii aseetikii %4 akka of keessaa qabu kan gaafatu yoo ta’u, vinegaroonni yeroo baay’ee itti fayyadaman garuu hanga %8 ta’uu danda’u. Asiidiin aseetikii mi’aa fi urgooftuu ciccimoo, tart fi urgooftuu nuti beeknuuf itti gaafatamummaa kan qabu ta’us, vinegar vitaaminii, albuuda, amiinoo asiidotaa fi kompaawundoota poliifeenooliik of keessaa qaba.

Mi'aan isaas dhadhaa irraa kaasee hanga mi'aawaa fi mi'aawaa ta'a. Vinegars tokko tokko kan akka vinegar balsamic hanga waggaa 25tti akka daakuuf dhiisuun ni danda’ama.

Vinegar fi Fayyaa
Galmeen durii Chaayinaa, Baha Giddugaleessaa fi Giriik irraa argame akka agarsiisutti, vinegar qorichaaf akka oolu: akka gargaarsa bullaa'insa nyaataa, akka qoricha farra baakteeriyaa madaa yaaluuf, fi qoricha qufaa.

Har’a yeroo baay’ee vinegar dhukkuboota xixiqqoo irraa kaasee hanga dhukkuboota yeroo dheeraadhaaf qoricha kaayyoo hedduu qabuutti beeksifama. Garuu ifa ta’uuf, qorannoon saayinsii yeroo ammaa haalawwan kana keessaa tokkoof illee akka yaala bu’a qabeessaatti viiniigarii fayyadamuu hin deeggaru.
Haa ta'u malee, qorannoon bineensotaa tokko tokkoo fi qorannoowwan xixiqqoo namoota irratti, faayidaa fayyaa vinegar irraa argamu akka qabu kan agarsiisan yoo ta'u, kunis miidiyaa irratti jaalala guddaa akka argatu taasiseera.
Qaamolee soorataa
Vinegar kaalorii fi soorata xiqqaa qaba. Gosa isaa irratti hundaa'uun viiniigarii kanastaa tokko kaalorii 2 hanga 15 gidduutti argama.

Gosoonni kaalorii xiqqaa qaban kan akka viiniigarii distiilii gatii soorataa kan hin qabne yoo ta’u, kaan ammoo soorata hamma xiqqaa of keessaa qabu. Vinegaroonni baay’een isaanii soodiyemii fi sukkaara kan hin qabne waan ta’aniif, nyaata cimaa irratti nyaata mi’eessuuf wantoota gaarii dha.

Vinegar bifa nyaataa jijjiiruu danda'a, caasaa keemikaalaa pirootiinii cabsuu danda'a, akkuma yeroo akka marinade fooniifi qurxummii lallaafachiisuuf itti fayyadamnu. Vinegar aannan irratti dabaluudhaan cottage cheese hojjechuufis ni danda’ama. Asiidiin asiraata keessa jiru, qamadii jabaa dhangala’aa qamadii irraa adda baasa.

Vinegar maaltu adda isa godha?
Wanti addaa tokko faayidaa fayyaa viiniigarii ibsuu danda’a: asiidii aseetikii. Erga liqimfamee booda asiidiin aseetikii gara asiidii coomaa bullaa’insa nyaataa, meetaaboliizimii fi anniisaa oomishuuf faayidaa qabuutti jijjiirama.
Gosti viiniigarii hundi bifa sukkaara ta'ee jalqaba, kaarboohayidireetii jedhamuunis beekama — akka abaaboo, kan asiraata abaaboo hojjechuuf oolu.

Kaarboohayidireetiin kun bifa dhangala’aa ta’ee dhiibamee dammadhaan gara alkooliitti kan dammaqu yoo ta’u, alkooliinis gara asiidii aseetikii ta’a. Adeemsi kun nyaata kamiyyuu caalaa asiidii aseetikii baay'ee kan kennu ta'a jetti Kaarol Joonston, piroofeesara soorataa kutaa Arizoonaa kan viiniigarii qoratu.

Bulchiinsi Nyaataa fi Qorichaa Ameerikaa, viiniigaroota Ameerikaatti gurguraman hundi yoo xiqqaate asiidii aseetikii dhibbeentaa 4 akka qabaatan gaafatee jira.

Vinegars tokko tokko, keessumaa vinegar balsamic, polyphenols: kompaawundoota biqiltoota keessatti argaman kanneen miidhaa seelii, inflammation fi infection irraa nu eeganis baay’ee qabaachuu barbaadu.

Viinii Abaaboo Saayidarii

Gosti bal’inaan qoratame asiraata abaaboo yoo ta’u, qorannoon akka agarsiisutti, nyaata duras ta’e yeroo nyaata nyaachuutti asiraata abaaboo xiqqoo fudhachuun sukkaara dhiigaa gadi buusuun kan danda’amu yoo ta’u, kunis erga nyaatanii booda battalumatti kan madaalamu yoo ta’u, itti fayyadama itti fufiinsaan yoo ta’e, to’annoo sukkaara dhiigaa namoota hedduu irratti fooyyessuuf gumaachuu danda’a ji’oota.

Miidhaan kun nyaata kaarboohayidireetii baay’ee qabu irratti baay’ee kan mul’atu yoo ta’u, osoo akkas ta’ee sukkaara dhiigaa dabaluu danda’a. “Nyaata istaarjii qabu waliin viiniigarii dhuguun hamma gilukoosii dhiiga keessan keessa jiru akka hir’isu ifaadha,” jedha Joonston.

Ishee fi namoonni kaan asiidiin aseetikii asiraata abaaboo keessa jiru hormoonota tokko tokko irratti dhiibbaa garaan keessan nyaata gara garaacha keessaniitti erguu akka saffisiisu hubataniiru. Gilukoosiin suuta suutaan dhiiga keessan waan seenuuf, yeroo hunda asiraata abaaboo dhuguun yeroon darbaa deemuun carraa dhukkuba sukkaaraa gosa 2ffaa hir’isuu danda’a.

Qorannoon akka agarsiisutti, tarii sababa viiniigariin garaa keessan irratti suuta gadi lakkifamuu isaatiin ulfaatina qaamaa fayya qabeessa ta’e akka qabaatu gochuu danda’a. Qorannoon dhiheenya kana godhame akka agarsiisutti ga’eessonni furdina garmalee qaban kanneen asiraata abaaboo fudhatan hammi cooma dhiiga isaanii gadi aanaa ta’uu ibseera, kunis fayyaa onnee fooyya’aa ta’uu agarsiisa, kana malees guluukoosii gadi aanaadha.

Faayidaaleen kun irra caalaan isaanii guyyaatti kanastaa 2-4 akka ta’u qoratameera. Garuu qorannoon gurguddaan barbaachisaadha jedhu barsiisaan Yunivarsiitii RMIT Awustiraaliyaa keessatti gamaaggama qorannoo asiraata abaaboo maxxansan Safaa Chebib. “Bu’aan ni jira, garuu bu’aan akkamii fi hammam akka ta’e of eeggannoo gochuu qabna.”

Vinegar fermentation faayidaa qabaachuu danda'a

Adeemsi viiniigarii daakuun kuduraalee akka kukkurama fi kaabaajii daakuun adda yoo ta’u, kunis faayidaa addaa tokko tokkotti jijjiiramuu danda’a.

Kuduraaleen maaykiroobii fayya qabeessa ta’aniin ni damma. Yeroo isaan nyaattan maaykiroobiin kun maaykiroobaayoomii garaacha keessanii keessa darbu, achitti suuta suutaan asiidota coomaa adda addaa kanneen infekshinii fi inflammation lolan ni uumu.

Asiidota coomaa sana keessaa tokko aseeteetiidha. Garuu yeroo viiniigarii hojjechuuf jennu, firii daakuun kallattiin hojjechuu danda'a. Fuduraa daakuun asiidii aseetikii kan uumu yoo ta’u, kunis garaacha keessan osoo hin ga’iin yeroo dheeraa dura gara aseeteetiitti waan jijjiiramuuf dafee waan xuuxamuuf madda anniisaa gatii guddaa qabu seelii keessaniif ta’a. “Bu’uuraan wanti ati hojjettu barbaachisummaa maaykiroobaayoomiin hojii sana hojjechuuf qabu bira darbuudha,” jedha Joonston.

Nyaatni damma qabu kan akka kuduraalee maaykiroobii lubbuu qaban of keessaa qaban faayidaa walqixa barbaachisaa ta’e, ykn tarii kana caalaa guddaa ta’e ni kennu.

“Nyaata damma kana soorata keessan keessatti akka hammattan leellisaa guddaadha,” jedha Hootkins. “Vinegar abaaboo nyaata superfood miti sababiin isaas wanti akkasii waan hin jirreef. Tokkoon tokkoon nyaata kanaa qaama nyaata fayya qabeessa waliigalaa qofa.”

Viinii baalsaamii

Faayidaan asiraata abaaboo gosoota asiraata biroo tokko tokko irrattis ta’uu danda’a. Yeroo baayyee Ameerikaatti asiraanni abaaboo kan gurguramu abaaboo asitti waan jaallatameef qofa malee addatti fayya qabeessa ykn mi'aawaa waan ta'eef miti. "Gabaa dha," jedha Joonston.

Vinegar ruuzii

Qorannoon tokko tokko akka jedhanitti, vinegar ruuzii faayidaa walfakkaatu qaba. Qorannoon muraasni gosoota asiraata biroo kan akka qamadii, romaanii ykn asiraata qamadii ilaalan. Qorannoon daangeffame akka agarsiisutti, fakkeenyaaf, viinigariin qamadii cooma dhiigaa gadi buusa.

Gosoonni viinii kun asiidii aseetikii fi poliifeenoolii kan qaban yoo ta’u, asiraata abaaboo fi asiraata baalsaamiik caalaa. Garuu ammallee nyaata asiraata hin qabne caalaa asiidii aseetikii baay’ee kennu.

Akkasumas yoo xiqqaate soorata madda nyaata isaanii isa jalqabaa irraa argamu tokko tokko qabaachuu danda’u.

Akkaataa Vinegar Itti Dhugnu

Vinegar siif gaarii ta’uu danda’us, “qoricha miti,” jechuun Johnston hubachiisa. Itti dabaluudhaanis asiidiin aseetikii bifa qindaa'aa ta'een ilkaan, afaanii fi qoonqoo keessan miidhuu waan danda'uuf of eeggannoo viiniigarii gochuu qabdu jedha. Vinegar kallattiin swigging gochuu irraa of qusadhaa. Bishaan, dhangala’aa ykn nyaata waliin walitti makuu.

Namoonni dhukkuba tiruu yeroo dheeraa qaban keessumaa asiraata fudhatan irratti of eeggannoo gochuu qabu, sababiin isaas tiruu isaanii asiidii garmalee asiraata irraa argamu hojjechuuf qormaata waan qabuuf.

Balinskiin bishaan ykn dhangala'aa biroo tokko keessatti kanastaa tokko diilalla'uu, akkasumas karaa qoree dhuguu gorsa.

Guyyaatti kanastaa afur ol dhuguu irraas of qusachuun gorsa. “Wanti baay’ee qabaachuu dandeessu nyaata tokko waliin kanastaa lama, guyyaa sana nyaata lammaffaa waliin ammoo kanastaa lama,” jedha Joonston.

Yoo viiniigarii haaraa taate, guyyaatti kanastaa tokkoon suuta jedhii jalqabi. “Dhimma garaachaa kamiyyuu akka hin mudanneef suuta suutaan saffisa isaa eegi,” jedha Paalinski.