Niwumoniyaan ykn infekshinii sombaa maali?

 

Niwumoniyaan ykn infekshinii sombaa maali?

 1.

Mallattoolee Duraa Dhukkuba Sombaa

Mallattoon jalqabaa dhukkuba sombaa yeroo baayyee kan dhukkuboota sirna hargansuu biroo kan fakkaatu waan ta’eef qorannoo dabalataa osoo hin godhamin adda baasuun rakkisaa ta’a. Mallattoowwan baay’inaan mul’atan kanneen akka:

Qufaa: Yeroo baay’ee qufaa mallattoo dhukkuba sombaa isa jalqabaa yoo ta’u, dafqa ifa, keelloo, magariisa ykn yeroo tokko tokko dhiigaan kan dibame ta’uu danda’u uuma. Qufaan kun kan itti fufu, halkan ykn dadhabbiidhaan hammachuu danda’a.

Ho’a qaamaa fi Qorqorroo: Ho’i qaamaa deebii ittisa qaamaa infekshiniif kennu yoo ta’u, paatojeenoota dhabamsiisuuf gargaara. Dhukkuba sombaa baakteeriyaa keessatti ho’i qaamaa olaanaan kan mul’atu yoo ta’u, dhukkubni sombaa vaayirasii ho’a qaamaa sadarkaa gadi aanaa fiduu danda’a. Qorqorroon, kan miira raafamuu ykn raafamuu ta’e, yeroo baay’ee ho’a qaamaa waliin dhufa.

Hafuura Gabachuu: Dhukkubsattoonni hafuura baafachuuf rakkachuu ykn miira garaa isaanii dhiphachuu danda’u. Hafuura kutachuun yeroo baayyee sochii waliin caalaatti mul’ata garuu yeroo boqonnaas uumamuu danda’a. Mallattoon kun kan uumamu dhangala’aan alveolii keessatti kuufamuu irraa kan ka’e yoo ta’u, kunis jijjiirraa oksijiinii daangeessa.

Dhukkubbii Garaa: Dhukkubbiin garaa dhukkuba sombaa wajjin walqabatu yeroo baay’ee qara kan ta’ee fi hafuura gadi fagoo ykn qufaa wajjin kan hammaatudha. Mallattoon kun dhukkubbii garaa pleuritic jedhama, kunis inflammation pleura, tissue qaawwa garaa sararuu fi somba marsee jiru irraa kan maddudha.

Mallattoowwan kun yeroo baay’ee gosoota sombaa adda addaa keessatti kan mul’atan yoo ta’ellee, ciminni fi walnyaatinsi mallattoolee paatojeenii fi deebii ittisa dhukkubsataa irratti hundaa’uun garaagarummaa qabaachuu danda’a.

2. Mallattoolee Dabalataa Gosa Dhukkuba Sombaatiin

Dhukkubni sombaa sababa isaa irratti hundaa’uun ramadamuu danda’a—baakteeriyaa, vaayirasii ykn fangasii—tokkoon tokkoon isaanii mallattoo adda addaa qaban:

Mallattoolee Dhukkuba Somba Baakteeriyaa

Dhukkubni sombaa baakteeriyaa yeroo baayyee kan dhufu Streptococcus pneumoniae yoo ta’u, baakteeriyaan biroo hirmaachuu danda’us.

Mallattoon isaas:

Ho’a qaamaa fi Dafqa Ol’aanaa: Ho’i qaamaa 102°F (38.9°C) ol ta’e baay’ee kan mul’atu yoo ta’u, yeroo baay’ee dafqa baay’ee wajjin kan dhufudha.

Hafuura Baafannaa Saffisaa fi Dha'annaa Oksijiinii: Dhukkubsattoonni qaamni fedhii oksijiinii guutuuf yeroo yaalu hafuura saffisaa, gadi fagoo fi dha'annaan onnee dabaluu agarsiisuu danda'u.

Funyaan fi Cirracha Qubaa Biluu: Saayinoosii jedhamuun kan beekamu mallattoon kun hammi oksijiinii dhiiga keessatti gadi bu’uu agarsiisa, haala cimaa ta’een kan mul’atudha.

Mallattoolee Dhukkuba Somba Vaayirasii

Dhukkubni sombaa vaayirasii yeroo baayyee infuleenzaa, vaayirasii sirna hargansuu (RSV), ykn vaayirasii koroonaa irraa kan dhufu yoo ta’u, mallattoolee dhukkuba infuleenzaa ykn qorra barame fakkaatuun kan mul’atu yoo ta’u, kunis:

Mallattoon Suuta Suuta Jalqabuu: Mallattoon vaayirasii sombaa baakteeriyaa irraa adda ta’ee suuta suutaan mul’achuu danda’a.

Ho’a qaamaa salphaa fi dadhabbiin: Dhukkubni sombaa vaayirasii yeroo baay’ee ho’a qaamaa salphaa fi dadhabbiin cimaan kan walqabatu yoo ta’u, dhukkubsattoonni miira dadhabbii fi sochii guyyaa guyyaa hojjechuu akka hin dandeenye taasisa.

Hafuura baafachuu: Infeekshiniin vaayirasii sababa inflammation biroonkiyooliin afuufa namaa fiduu danda’a, kunis yeroo hafuura baafannu sagalee afuufaa fiduu danda’a.

Dhukkubbii Maashaalee: Dhukkubbiin qaamaa fi maashaa akkuma infekshinii vaayirasii hedduutti kan mul’atu yoo ta’u, akka waliigalaatti dhukkuba sombaa baakteeriyaa caalaa mul’ata.

Mallattoolee Dhukkuba Sombaa fangasii

Dhukkubni sombaa fangasii baay’ee kan hin mul’anne yoo ta’u, akka waliigalaatti namoota sirni ittisa qaamaa isaanii laafaa ta’e kan miidhudha. Innis fangasii akka Histoplasma, Coccidioides, ykn Aspergillus irraa dhufuu danda’a. Mallattoowwan dhukkuba kanaa kanneen akka:

Qufaa Yeroo Dheeraa: Dhukkubni sombaa fangasii suuta suutaan guddachuu waan barbaaduuf qufaa itti fufiinsa qabuu fi furmaata hin arganne fida.

Ulfaatina Hir’isuu fi Dadhabbii: Infekshiniin fangasii yeroo dheeraaf kan turu ulfaatina qaamaa hir’isuu fi dadhabbiin yeroo dheeraaf nama saaxiluu danda’a.

Dafqi Halkanii: Dhukkubsattoonni halkan garmalee dafqi, hirriba isaanii jeequu danda’a.

3. Mallattoolee Umurii Dhukkubsataa fi Saaxilamummaa Irratti Hundaa’an

Umurii fi fayyaan waliigalaa akkaataa mallattoon sombaa itti mul’atu irratti dhiibbaa guddaa qabaachuu danda’a. Mallattoowwan umurii fi haalawwan adda addaa keessatti akkamitti akka garaagarummaa qaban kunooti:

Ijoollee

Daa’imman irratti mallattoon dhukkuba sombaa dhokataa ta’uu danda’a, keessumaa daa’immanii fi daa’imman xixiqqoo dandeettii afaanii miira isaanii ibsuu hin dandeenye irratti. Mallattoowwan ijoo daa’imman irratti mul’atan:

Hafuura Baafannaa Saffisaa ykn Dadhabbii: Yeroo baay’ee ijoolleen xixiqqoo hafuura baafachuu saffisaa fi gadi fagoo agarsiisu. Warri qaawwa hidhii balaqqeessa’uu ykn of duuba deebi’uu (hafuura baafachuu tokkoon tokkoon isaaniitiin garaa ykn lafee cinaachaa xuuxuu) hubachuu danda’u.

Nyaachisuuf Rakkachuu Yookiin Fedhii Nyaataa Dhabuu: Daa’imman harma hoosisuu ykn qaruuraa hoosisuu diduu danda’u, kunis bishaan qaama keessaa hir’achuu danda’a.

Saayinoosii: Gogaan bifa diimaa qabu, keessumaa naannoo funyaanii fi fiixee qubaatti, mallattoo oksijiinii dhabuu waan ta’eef hatattamaan yaala fayyaa barbaada.

Aarii fi Dadhabbii: Ijoolleen jeequmsa, aaruu ykn garmalee hirriba dhabuu danda’u.

Ga’eessota umuriin isaanii guddaa ta’e

Ga’eessota dullooman irrattis mallattoon dhukkuba sombaa kan hin mul’anne ykn kan hin taane ta’uu danda’a, kunis adda baasuun harkifachuu fida. Mallattoolee ijoo kanneen akka: